Tänään pääsi pitkästä aikaa kunnolla ulos. Pakkasta on vain vajaa kymmenen astetta. Se tuntuu luksukselta pitkän pakkaskauden jälkeen. Taivaalla möllötti hetken myös aurinko, joka tosin nyt on jo näkymättömissä. Mutta aurinko muistutti, että kevät on vain askeleen päässä. Ihmeellinen voima tuolla auringolla!

Käsitöissä ei ole nyt mitään valmista. Puikoilla on vanhemmalle tyttärelle huivi. Otin siitä eilen kuvankin ulkona pakkasessa (yli -20 astetta), mutta kuvasta tuli huono, joten en nyt sitä tähän laita. Ohjeena mulla on Ullaneuleen sivuilta löytyvä Aquila. Neule on marinoitunut useita kuukausia korin pohjalla kunnes taas löysin sen. Malli tuntuu oikein mukavalta neuloa ja kutominen onnistuu jopa television katselun yhteydessä.

Kevättä ja kesää odotellessa laitan tähän muutaman kuvan viimekesän juhlista. Anoppi täytti vuosia ja yhdessä miehen kanssa valmistimme tarjottavaa. Suolaisena oli mm. lohikakku.

ja kinkkukakku

Makeana syötiin mansikkakakkua...

Toivottavasti huomennakin aurinko näyttäytyy!

-Santramaikki